ISÄN KYNÄSTÄ: Miten niin muka kallis harrastus?

ISÄN KYNÄSTÄ: Miten niin muka kallis harrastus?

Säännöllisesti saa mediasta lukea kuinka kallis harrastus jääkiekko on. Naapuriltakin olen saanut tämän faktana kuulla, vaikkei hänellä itsellään ole jälkikasvua tai omaa harrastetaustaa juuri mistään.

Kalleus! Tätä samaa mantraa minulle hoetaan, kun kerron 8-vuotiaan poikani harrastavan jääkiekkoa.

Pitää varmasti paikkansa! Varsinkin jos pelaa teini-ikäisenä SM-sarjaa, matkustaa pitkin Suomenmaata joka viikonloppu ja tutustuu erilaisiin hotelleihin tätä tehdessään. Porvoolaisen pikkukiekkoilijan isän lompakon ei kaiken järjen mukaan tulisi keventyä ihan samassa tahdissa kuin kantahelsinkiläisen liigalupauksen isukilla.

---

Meillä harrastus aloitettiin tarhaikäisenä. Varusteet tuli ostettua upouutena, kun ei tiennyt että käytetyillä hyväkuntoisilla varusteilla on ihan toimivat markkinat. Aloituspaketti noudettiin paikallisesta urheiluliikkeestä, jonka lisäksi investoitiin uusiin luistimiin ja kypärään. Hintaa muodostui yhteensä 130€. Kiekkokoulun toimintamaksu kustansi sata euroa lisää vuodessa. Sillä rahalla sai mailan ja harjoituspaidan. Tapahtumia oli ensimmäisen vuoden aikana nelisen kymmentä, kahdesti viikossa.

Konkreettisia numeroita viime kaudelta: Ikäkausijoukkueen kuukausi- ja toimintamaksut olivat yhteensä 235€ kauden 2015-16 aikana. Maksuun sisältyi yli sata tapahtumaa: Harjoitukset kahdesti viikossa, pelejä muutama kuukaudessa, 6 turnausta. Peliasut sisältyvät toimintamaksuihin. 70€ kului uusiin varusteisiin. Vapaaehtoisia lisämaksuja kertyi yhteensä 189€: Tuulipuku ja lisäturnauksen majoitus ja ruokailut (3 päivää Vierumäellä).

---

Gallup naapuruston isäntien ja äitien keskuudessa (plus omat kokemukset muiden lajien maksulappujen kuittaajana) toivat vahvistuksen näppituntumalle… Ei jääkiekko ole harrastuksista kallein. Taitaa olla se halvin!